Koiran elämää

Sairaus- ja toipumiskertomus

2011-12-28T23:25:00.001+02:00

Joko mua on kaivattu?
Oon sairaslomalla, oikea takajalka vaivannu jo pitkään ja jouduin sit loppujen lopuks siit ihan lääkärin vastaanotolle, kun se ei alkanu parantuun kotikonstein.
Kaikki konstit kyl tehtiin mitä tiedettiin ja särkylääkkeitä oon nauttinu ihan säännöllisesti.
Lääkäritäti löysi must vanhuuden merkkejä eli nivelet reistailee vähän sielt sun täält..

Sain kyl ihan loistavat hoito-ohjeet, uimista ja metsässä samoilua vapaana! Voitteks kuvitella!?
Onpa ihanaa olla ei enään niin nuori koira!
Laumanjohtaja sano, et jos joku alkaa mussuttaa mun vapaana jolkottelusta, ni voidaan sanoa et lääkärin määräys :D

Kaikki ei mene kuten elokuvissa, eli jouduin uudestaan lääkärin vastaanotolle ja tällä kertaa tuomio olikin vähän ikävämpi, joutuisin leikkauspöydälle, polvenristiside sais titaania tuekseen.

Nyt ollaan sit sairaslomalla seuraavat kuukaudet ja miten muutenkaan laumanjohtaja sen käyttää kuin askarrellen, tollasia se on viimeks väkertäny:

Tytölle tyttöjen väriä

2011-03-27T14:12:00.000+03:00

Mä pyysin laumanjohtajaa tuunaamaan mun kotisivujen ilmettä, kun mua kuulemma usein luullaan pojaks..!
Ei sillä et pojissa mitään vikaa ois ja olinhan mä ainakin nuorempana "vähän" riehakas ja räyhäkäs tytöks, ehkä...
Mut kyl mä silti pidän tyttömäisistä jutuista: vaatteista, kauneuden hoidosta ja tietysti pojista.

Samalla laumanjohtaja ilmotti et mä esittelen tästä lähtien sen töherryksiä, idea tuli kuulemma Jessen äidiltä ja blogin lukijoiden ideoita täytyy kuunnella.

Tässä näitä nyt ois, ei missään järjestyksessä, enhä mä tiedä mikä kortti on millonki työn alla, ei vois vähempää kiinnostaa!
Sen verran osaan kertoa et materiaalit kortteihin on suurilta osin Sinellistä ja muilta korttiaskartelijoilta saatuja.

Mul oli eilen synttärit, täytin pyöreitä eli tasan 10 vuotta!

Se on kuulemma kunnioitettava ikä, mut mua ei paljon paina, sehän on vaan yks numero enemmän, ku viime vuonna.

Tunnustus

2011-03-16T00:07:00.000+02:00

Jee! Mä sain elämäni ekan tunnustuksen Elinalta, kiitos!

Yritän nyt vastata seuraaviin kysymyksiin...

1. Milloin aloitit blogisi? toukokuussa 2008

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee? Elämästäni koirana ja muista karvaisista ystävistäni

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna kaikkiin muihin?
Kaikissa en oo ehtiny vielä käymään, mutta ainakin mä saan kirjoittaa omasta näkökulmastani, eikä laumanjohtajani kirjoita vaaleanpunaisten silmälasiensa läpi

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
En halunnu jäädä kissalle huonommaks, jos kerran kissa pystyy pitämään blogia, niin miks en minäkin!

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Sen että saisin pitää blogini täysin itselläni, eikä laumanjohtaja käyttäisi hyväkseen mun blogia hänen kortti harrastukseensa. Onneks se on toistaseks jääny vaan yhteen kertaan, vaikka kortteja syntyykin enemmän ku koskaan.

Kuntoilua kesät talvet

2010-12-20T22:25:00.000+02:00

Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtäny tovi, oli kiireinen ja läkähdyttävä kesä!
En halunnu tulla koneelle, tässä tulee kuuma!
Sen sijaan vietin aikaa viilentävän veden äärellä, siinä tulee kuntoilu ihan kaupan päälle vesijuoksun muodossa. Kaikkina päivinä ei päässy veden äärelle, joten konstit on monet..

Miss Märkäpyyhe kesä 2010

En voi liikaa hehkuttaa vihdoin saapunutta talvea ja lunta, jota on taas runsain mitoin! <3<3<3
Kiitos sille, jolle kiitos tästä kuuluu..
Talvellakin kunnostaan täytyy pitää huolta olosuhteiden omaisilla lajeilla ja viime talvena triathlon ohjelmaani kuului lumipallojen nappaus, umpihanki juoksu ja kukkulan valtaus nk. palauttava harjoite.

Lajit ovat vanhat tutut myöskin tänä talvena, vaikka ikä alkaakin tuoda omat hidasteensa.

Iloista ja runsas lumista joulua kaikille karvatassuille!

Kotiväen muut puuhastelut

2010-03-04T11:29:00.001+02:00

Nyt on alkanu mulle paljastuun etten mä saakaan 100%:sta laumanjäsenteni huomiota, mikä on mun mielest tosi törkeetä!
Mikä viel törkeintä mua käytetään hyväks!
Mä ku oon saanu aikaseks pistää blogin pystyyn, niin täällä voi kuulemma esitellä samaan hintaan näitä värikkäitä neliöitä, joita emäntä värkkää päivästä toiseen, hohhoijaa!

No, mä tietysti otin valtuudet sit valita ns. parhaat päältä, joista tässä esittelen muutaman viime päivien ja viime joulun tuotoksen:

Erityisesti joulunalus on sesonki aikaa. Tuotanto alkoi pari vuotta sitten joulukorteista:

Korteille omaa blogia odotellessa..

Uusi vuosi ja vanhat kujeet

2010-01-24T15:52:00.000+02:00

Kauheella paukkeella se taas vaihtuikin ja mä otin sen tavoilleni uskollisena vastaan saunan lauteiden alla.

Sen verran mul on jo tota elämän kokemusta karttunu, et tajuan ettei kovat äänet välttämättä aiheuta kipua ja uskaltauduin välillä ihmisten ilmoille.
No, mut se mun peloista..
Kivaakin on ollu, kun tota lunta on kertyny myöskin takapihan täytteeks aimo annos!

Mun ja Ronin "dementiakävelyt" oli hetken katkolla, kun Roni lähti joululomalle ja palasi kotiin vasta vuoden vaihduttua. Meinasin tylsistyä ikävään!
Oiskohan munki parempi lähtee pauketta karkuun jonnekin maalle? No, se on loppuvuoden pohdintoja..

Niin kivaa aikaa, kun talvi onkin, haasteita liittyy siihenkin.
Nimittäin mun oikeanpuoleinen tassu on alkanu kipuilemaan, ilmeisesti nivelet kärsii kylmyydestä.
Vanhuus ei tuu yksinään, se tuo mukanaan kaikenlaista pikku kremppaa.
Kaikesta huolimatta HAUskaa vuodenjatkoa!

Sutinaa ja lehtien havinaa

2009-12-02T21:12:00.027+02:00

Vanhemmiten mäkin oon alkanu pehmenee, ilmeisesti tuolt pääkopasta, kun nimittäin nyt on päässy käymään niin et meikä tyttö on löytäny rakkauden!
Tiedätteks sen mis mikään muu kun sen rakkauden kohteen seura kiinnostaa, unohtuu ruokahalu ja nukkuminen on ajanhukkaa.

Mä tapasin tän salskean uroksen ekan kerran tuol mun vakio mestoilla, mis mul on tapana käydä ruoan ym. herkkujen toivossa.

En voi sanoa et mein tapaamises ois ollu kyse rakkaudesta ensi silmäyksellä.. Heh!

Mun tietty piti eka näyttää kovaa muijaa, ettei se casanova luule ittestään liikoja!

Hymyilin sille "nätisti" laumanjohtajan takaa ja sil oli täys työ saada pidettyä mut omalla tontilla, oisin nimittäin näyttäny sille taivaan merkit, miten se kehtaa tulla MUN herkkujen äärelle!

Jotain toi laumanjohtaja koitti selittää, että tää on ihan kaikille nelijalkaisille ja niiden huoltajille perustettu putiikki ja et tääl on jo vahtikoira omasta takaa, ettei mun tarvis sitä roolia ottaa.

Sil kertaa mä sit tyydyin vaan seuraamaan sivusta, kun tää casanova liehitteli kaikkia ihmisiä ketä siin nyt oli, sen liikkeen omistaja, laumanjohtaja ja sen oma johtaja, että mua pänni!

Seuraavaks me törmättiinki yllättäen lenkillä, tai nii mä luulin, mut ymmärsin sit noiden ihmisten puheesta et tää oli ihan sovittu juttu ja täs testattais miten mä tuun toimeen lajitovereiden kans.

Mulla kun on taustalla lajitoverien hyökkäysten kohteeks joutumista ja siitä aiheutuvaa pelkoa.

Lähdettiin sit metsään kumpikin omilla puolilla ja tiiviisti oman johtajan vieressä ja omia juttuja touhuten, niinku ei sitä toista ois ollukaan ;-)

Tässä vielä esitän vaikeasti tavoiteltavaa ja seurasin tarkkaan,

et etäisyys välillämme on turvallinen

Sit ku mä huomasin, et eihän toi mua ehkä syökään tms. niin päästin sen mun kans samalle kivelle.

Aluksi tietysti molempia ujostutti

Lenkkimme jatkui tästä metsän siimekseen ja ennenkuin huomasinkaan oli pelko poissa ja vaikka molemmat olemme jo seniori-iässä, painelimme ryteiköt ryskyen <3

Loppulenkistä olimme jo erottamattomat

Rannikkovartioston johtaja tiedottaa

2009-10-21T22:33:00.000+03:00

Kesä on jo kaukana takana, joten tässä raportti kuluneen kesän tapahtumista

Mun lauma oli vuokrannu mökin jostain Kaari.. Kauha.. Kaavilta? ja tällä kertaa mäkin pääsin mukaan!

Älkää kysykö missä se on, mä nukuin melkein koko matkan takapenkillä.
Pääsin tosin jollain huoltoasemalla jättämään toisille matkakoirille pikaviestit ja juomaan.

Perille päästyämme yritin tietysti haistella paikkoja, että mihinkäs mut on tällä kertaa tuotu, mut en meinannu millään päästä, ku olin remmissä!

Onneks mökin edusta oli sen verran vaikee kulkusta maastoa, et jossain vaihees pääsin vapaaks, ettekä varmaa arvaa mihin menin? No, uimaan tietysti!
Laituri oli siinä niin houkuttelevasti lähellä, vaan muutaman juoksuaskeleen päässä, kuvitelkaa!

Ihmettelette varmaan tota mun titteliä..
Sain sen siitä että, katsoin parhaimmaksi huolehtia lauman turvallisuudesta kun naapurimökeistä kuului vierasta kieltä ja vastarannalta omituista mölinää, joka lauman mukaan kuului lehmä-nimisestä otuksesta.
Vahtimiseni oli sen verran tehokasta ja tapahtui pääosin laiturilta käsin, että laumanjohto nimitti minut rannikkovartioston johtajaksi.

Kesä keikkuen tulevi

2009-06-10T13:53:00.010+03:00

Mä jo ehdin luulla et mul ei oo mitään asiaa tähän laumanjohtajan uudelle koneelle, mut sainhan mäkin kone aikaa, vihdoinkin!

Ei sil et mua kotona näkyiskää, mul on nimittäin vientiä näin kesäisin..

En oo jaksan miettii johtuuko siit et laumajohtajalla on menoja vai onko hoitopaikan henkilökunnalla tekemisen puute, jonka mä sit täytän, niin tai näin mukavaa on ollu :-)

Näin rennosti makoilu on sallittua vaan hoidossa, kotona ei sohvalle oo mitään asiaa

Kävin heittämäs talviturkin

Olenkin tän mukavan hoitokeikan jälkeen ottanut tavaks kastautua joka lenkillä, ihan varmuuden vuoks, ettei tuu liian kuuma.

Mä en oo katsonu aiheelliseks nirsoilla uimapaikan suhteen, johtuen siit et tääl mis asun ei mulle tarkoitettuja uimapaikkoja ole, kelpaa paremman puuttees ojakin.

Mun luovuutta viilentymisen suhteen oikeen kannustetaan ja mun hyvä olo tarttuu ihmisiinkin, ainaki siit melusta päätellen, joka kuuluu just ennen ku hyppään veteen ja kun nousen vedestä mun kans juostaan kilpaa!

Ihanaa kun on kesä, kaikki on paljon iloisempia :-)

Kevättä rinnassa kissoillakin..?

2009-04-19T14:32:00.000+03:00

Onko täs ajateltava niin, et oman pihan vartiointi jääny retuperälle, ku kissat hyppii mun terassilla..?
Viime aikoina joutunu kiristää tota pihan valvontaa, ku täs eräänä viikonloppuna mua kävi moikkaas tuntematon valkoinen kissa, kai se ois lauantaitansseihin mua kyselly..
Jos en ois just tullu laumanjohtajan kans lenkiltä, ni oishan sitä voinu harkitakin.

Ajoin sen sit pois mun tiluksilta, jälkeenpäin tuli mieleen et eihän se varmaan mua tullu hakee, vaan naapurin sentlemannia Reetiä!
Joten pahoitteluni jos rehvit meni pieleen ja naapurisopu on koetuksella.

Vanhuus ei tule yksinään..

2009-03-27T18:33:00.008+02:00

Se tulee laumassa, ainakin mulle.
Eilen juhlittiin mun syntymää ikimuistoisin menoin! Mä vaadin et mun juhlapäivä ikuistettais ja muutaman kuvan sainkin näytille.

Pääsin laumanjohtajan kans niitylle kirmailee ja nauttimaan aurinkoisesta kevät päivästä.
Kyläiltiin myös kaupassa josta meidän lemmikkien omistajat ostaa meille palkan ja kaikkee muuta kivaa. Sielt mä noi kakun koristeetki hommasin.

Mun kunniaks tehtiin oikeen kakkukin, hyvää oli!

Tässä mä odotan lupaa saada maistaa tota herkullisen näköstä ja tuoksusta kakkua, slurps! :-P~

Kaikki juhlat loppuu aikanaan..

Köh-köh! Niisk.. Äätsiuh..!

2009-03-03T22:13:00.013+02:00

Ihme ääniä ja kokoajan valitetaan, et kolottaa.. sattuu.. ahdistaa..
Mitä ihmettä tääl oikeen tapahtuu?!

Mä en pääse edes kunnolla ulos! Apua!
Pikasesti vaan pyörähdetään ulkona ja heti ku oon tehny asiani nii jo kiiruhdetaan takas sisälle!
Mihin on jääny haistelu ja lajitoverien kans kuulumisten vaihtaminen..?!

Onneks mul on toi takapiha, sieltä mä huutelen kuulumisiani, otan lumikylpyjä ja vahdin tietysti reviiriä. Nautin sen minkä voin, mut kyl tää kurjaa on, auttakaa!

Flunssanhoidon tärkeimpiä prinsiippejä: Pidä jalat lämpimänä!

Talven taikaa, kaiken aikaa...

2009-02-13T22:02:00.011+02:00

Joo, runosuoni sykkii ja muutenki alkanu käytös muuttumaa talven ja ehkä iänkin myötä..
Mä täytän kuitenki koht 8 vuotta, se on kuulemma aikas paljon koirien iässä.

Mä en enää viihdy sisällä ollenkaan, mullahan on turkki joka mua lämmittää kovallakin pakkasella. Vietänki paljon aikaa terassilla makoilemalla, kun en pääse ulos niin usein kun pyydän, ihme touhua!
No, mä annan ulkona samalla mitalla, sit ku sinne asti pääsen.
Mä luen kavereiden hajukirjeitä, enää en juokse viivana paikasta toiseen, vaan etenen r..a..u..h..a..l..l..i..s..e..s..t..i.. ja tulkitsen tarkkaan jokaisen jäljen, joka mulle on jätetty ja kuittaan ne luetuksi omalla kirjeelläni.Meitä kirjeen jättäjiä on tällä seudulla paljon ja ulkoiluun meneeki helposti tunti, kun kaikki kirjeet pitää lukee ja kuitata, osa jopa kahteen kertaan.

Ennen lenkkeiltiin laumanjohtajan ehdoilla, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

"Ystävyyttä" yli lajirajojen

2008-12-22T23:37:00.000+02:00

Laumanjohtaja on ilmeisesti sitä mieltä et oon yksinäinen, mulle on yritetty esitellä uusia ystäviä, joukkoon mahtuu kissoja ja chinchilloja.

Nuuskamuikkunen alias Pöppis

Mistä näit erilaisia eläinlajeja oikeen riittää..?

Voitteks te kuvitella!
Mun ylin ystävä lenkkikaveri, josta oon maininnu aiemmin, on hankkinu seurakseen 2 kissaa!
Mä oon yrittän sopeutua tilanteeseen kyläilemällä siin kissatalossa säännöllisesti.
Onpa ne käyny täällä munki kotona!
Sitähän mä en haukkumatta nielly, siis en mä niit syöny, jos niin luulitte :D
Tajusin pelkääväni kissoja, sen takia mä haukun.
Nehän käyttäytyy ihan erilailla kun me koirat, noi ainaki sähisi ja köyristeli sillee oudosti.

Nyt on siis tavattu monenlaista vipeltäjää, enköhän mä ajanmyötä muihinkin lajeihin totu.
Reeti vanhempana ja viisaana osaa ottaa jo lunkisti mun haukut ja jättää ne omaan arvoonsa, enkä mäkään sitten enää tutulle kaverille viitti haukkua.

Minun kesäni

2008-10-01T21:41:00.000+03:00

on jo reilusti takanapäin mutta laumanjohtaja kerto, et sillon kun se kävi koulua, kesäloman jälkeen yleensä kirjotettiin aine kesälomasta ja ehdotti et mäkin semmosen rustaisin, mikäs siinä..

Reetihän on nää mun kesäkuulumiset jo kuullu, kun haukuin ne tost aidan takaa pikasesti, mut teille muille blogini seuraajille vähän päivitystä kuluneesta kesästä.

Mul on ollu kiireisin kesä moneen vuoteen, mökillä kävin useaan otteeseen eri laumakokoonpanoissa. Ihanaa!

Muutamia kuvia kesän aktiviteeteistä

Chicon kanssa tennistä harjoittelemassa syksyn olympialaisia varten

Kolhuiltakaan ei voi välttyä

Kun on ilo ylimillään..
Eli olin taas hoidossa, että laumanjohtaja pääsi omille menoilleen.
Luvassa oli uintia ja kepin heittoa yms.

Uimaan pääsinkin, kunnes kohtalo puuttui iloihini ja vesi värjäytyi verestä..
Anturan oli viiltänyt joku terävä esine, mutta onni onnettomuudessa, haava ei haitannu mua ollenkaan ja olisin voinutkin jatkaa uimista veren vuodosta huolimatta. Mutta hoitohenkilökunnalle se ei sopinut, vaan ilo loppui sillä kertaa siihen.

Mökillä oleilu on vaikuttanu negatiivisesti kirjoitustaitoihin, sen takia must ei oo kuulunu. Kunhan kirjoitustaito tästä taas elpyy ja saan tarvitsemaani koneaikaa, niin kerron lisää mm. alkaneen syksyn tapahtumista, niitähän ei mun elämästä puutu..

Viikkojen varrelta

2008-06-02T14:59:00.010+03:00

Sitä ollaan niin kiireisiä näin kesäaikaan, etten meinaa teille keritä raportoimaan mun touhuista ollenkaa, mut yritetään edes nopeest jotain ennen kun taas täytyy suhaa jonnekin.

Pääsin taas pitkäst aikaa rentoutumaan mökille, kun laumanjohtaja matkusti jonnekin Joensuu nimiseen kaupunkiin, siel ei ilmeisesti suhtauduta meihin laumaeläimiin suopeasti, ku mun piti jäädä pois. Puff!
Ei sillä, mul oli kyl ihan kivaa mökillä niiden mun kavereiden kans, jotka käy täällä mun kotonaki välillä leikkimäs.
Mökillä me tehtiin kaikkee mökkeilyyn liittyviä touhuja niinku esim. uitiin, syötiin luita ja JUOSTIIN - vapaana tietysti.
Kun sit vastahakosesti palasin kotiin, vaadin et saan syödä ulkona ja mielellään iltahämärässä, ei oo sit enää niin kuuma. Vähän toi laumanjohtaja oli ihmeissään, ku mulle ei kelvannu enää ruoka normaaliin tapaan.

Osaa näist aktiviteeteist voi tääl kaupungiskin soveltuvin osin harjottaa, mut lainkuuliaisena alistun järjestyslain säädöksiin, jotka on kuulemma tehty meidän kaikkien viihtyvyyden takaamiseks.

Kavereistani puheenollen, tänään jouduin taas koiravahdiks niille kahdelle touhupepulle. Oisko auringonpistos vai mikä, ku meni hermo siihen vanhempaan ja vähän näytin kumpi täs on pihan omistaja, toivottavasti sille ei jääny epäselväks, ku toi laumanjohtaja tuli just kriittisel hetkellä keskeyttää.
No, toisella kertaa sit..

Viikon kohokohta!

2008-05-22T14:26:00.002+03:00

Oli eilen, kun pääsin jo rutiiniksi muodostuneelle pitkälle lenkille keskuspuistoon laumanjohtajan ja yhteisen ystävämme kanssa.
Enhän mä meinaa turkissani pysyä muutenkaan ovikellon soidessa ja varsinkaan nyt, kun olin koko päivän laumanjohtajan vihjeistä päätelly, et tänään pääsisin taas heidän kanssa lenkille!
Kun ovikello sit vihdoin soi, juoksin ovelle ja avasin sen käskystä, niinku mulle on opetettu, toivottaakseni lenkkikaverimme tervetulleeksi. Rituaalihyppelyjen jälkeen sain kuin sainkin valjaat päälle ja lähdin remmi kireellä kohti uusia seikkailuja..

On kuulkaa tää blogittaminen rankkaa!

2008-05-21T16:43:00.006+03:00

Vaik ei homma oo kunnolla edes päässy alkamaan, niin jo meinaa tosi elämän realiteetit unohtua. Eilisilta vierähti niin tiiviisti omaa profiilikuvausta tehdessä, että unohdin syödä iltaruuan. Aamulla sitten tilanne realisoitui karvaasti, kun heräsin kurnivaan nälkään. Onneksi laumanjohtajani oli tilanteen tasalla ja tarjosi heti aamiaiseksi runsaan annoksen kuivamuonanappuloita ryyditettynä kalaöljykapseleilla.
Paljastettakoon nyt tässä heti kärkeen, että juuri kalaöljy on kateutta herättäneen kiiltävän turkkini salaisuus.
No, kunhan tää kirjottaminen alkaa sujumaan, eikä tarvii jokaista virkettä miettiä etukäteen, ehkä sitten muistaa ne elämän tosiasiatkin, kuten syöminen ja ulkoilu.

Ulkoilusta puheenollen, haenkin laumanjohtajan kengät ja omat valjaat..
Ehkä mun vihje ymmärretään ja pääsen kirmailemaan keskuspuistoon, törmäillään siellä!