Rannikkovartioston johtaja tiedottaa

Kesä on jo kaukana takana, joten tässä raportti kuluneen kesän tapahtumista

Mun lauma oli vuokrannu mökin jostain Kaari.. Kauha.. Kaavilta? ja tällä kertaa mäkin pääsin mukaan!

Älkää kysykö missä se on, mä nukuin melkein koko matkan takapenkillä.
Pääsin tosin jollain huoltoasemalla jättämään toisille matkakoirille pikaviestit ja juomaan.

Perille päästyämme yritin tietysti haistella paikkoja, että mihinkäs mut on tällä kertaa tuotu, mut en meinannu millään päästä, ku olin remmissä!

Onneks mökin edusta oli sen verran vaikee kulkusta maastoa, et jossain vaihees pääsin vapaaks, ettekä varmaa arvaa mihin menin? No, uimaan tietysti!
Laituri oli siinä niin houkuttelevasti lähellä, vaan muutaman juoksuaskeleen päässä, kuvitelkaa!

Ihmettelette varmaan tota mun titteliä..
Sain sen siitä että, katsoin parhaimmaksi huolehtia lauman turvallisuudesta kun naapurimökeistä kuului vierasta kieltä ja vastarannalta omituista mölinää, joka lauman mukaan kuului lehmä-nimisestä otuksesta.
Vahtimiseni oli sen verran tehokasta ja tapahtui pääosin laiturilta käsin, että laumanjohto nimitti minut rannikkovartioston johtajaksi.

Kesä keikkuen tulevi

Mä jo ehdin luulla et mul ei oo mitään asiaa tähän laumanjohtajan uudelle koneelle, mut sainhan mäkin kone aikaa, vihdoinkin!

Ei sil et mua kotona näkyiskää, mul on nimittäin vientiä näin kesäisin..

En oo jaksan miettii johtuuko siit et laumajohtajalla on menoja vai onko hoitopaikan henkilökunnalla tekemisen puute, jonka mä sit täytän, niin tai näin mukavaa on ollu :-)

Näin rennosti makoilu on sallittua vaan hoidossa, kotona ei sohvalle oo mitään asiaa

Kävin heittämäs talviturkin

Olenkin tän mukavan hoitokeikan jälkeen ottanut tavaks kastautua joka lenkillä, ihan varmuuden vuoks, ettei tuu liian kuuma.

Mä en oo katsonu aiheelliseks nirsoilla uimapaikan suhteen, johtuen siit et tääl mis asun ei mulle tarkoitettuja uimapaikkoja ole, kelpaa paremman puuttees ojakin.

Mun luovuutta viilentymisen suhteen oikeen kannustetaan ja mun hyvä olo tarttuu ihmisiinkin, ainaki siit melusta päätellen, joka kuuluu just ennen ku hyppään veteen ja kun nousen vedestä mun kans juostaan kilpaa!

Ihanaa kun on kesä, kaikki on paljon iloisempia :-)

Kevättä rinnassa kissoillakin..?

Onko täs ajateltava niin, et oman pihan vartiointi jääny retuperälle, ku kissat hyppii mun terassilla..?
Viime aikoina joutunu kiristää tota pihan valvontaa, ku täs eräänä viikonloppuna mua kävi moikkaas tuntematon valkoinen kissa, kai se ois lauantaitansseihin mua kyselly..
Jos en ois just tullu laumanjohtajan kans lenkiltä, ni oishan sitä voinu harkitakin.

Ajoin sen sit pois mun tiluksilta, jälkeenpäin tuli mieleen et eihän se varmaan mua tullu hakee, vaan naapurin sentlemannia Reetiä!
Joten pahoitteluni jos rehvit meni pieleen ja naapurisopu on koetuksella.

Vanhuus ei tule yksinään..

Se tulee laumassa, ainakin mulle.
Eilen juhlittiin mun syntymää ikimuistoisin menoin! Mä vaadin et mun juhlapäivä ikuistettais ja muutaman kuvan sainkin näytille.

Pääsin laumanjohtajan kans niitylle kirmailee ja nauttimaan aurinkoisesta kevät päivästä.
Kyläiltiin myös kaupassa josta meidän lemmikkien omistajat ostaa meille palkan ja kaikkee muuta kivaa. Sielt mä noi kakun koristeetki hommasin.

Mun kunniaks tehtiin oikeen kakkukin, hyvää oli!









Tässä mä odotan lupaa saada maistaa tota herkullisen näköstä ja tuoksusta kakkua, slurps! :-P~

Kaikki juhlat loppuu aikanaan..

Köh-köh! Niisk.. Äätsiuh..!

Ihme ääniä ja kokoajan valitetaan, et kolottaa.. sattuu.. ahdistaa..
Mitä ihmettä tääl oikeen tapahtuu?!

Mä en pääse edes kunnolla ulos! Apua!
Pikasesti vaan pyörähdetään ulkona ja heti ku oon tehny asiani nii jo kiiruhdetaan takas sisälle!
Mihin on jääny haistelu ja lajitoverien kans kuulumisten vaihtaminen..?!

Onneks mul on toi takapiha, sieltä mä huutelen kuulumisiani, otan lumikylpyjä ja vahdin tietysti reviiriä. Nautin sen minkä voin, mut kyl tää kurjaa on, auttakaa!

Flunssanhoidon tärkeimpiä prinsiippejä: Pidä jalat lämpimänä!

Talven taikaa, kaiken aikaa...

Joo, runosuoni sykkii ja muutenki alkanu käytös muuttumaa talven ja ehkä iänkin myötä..
Mä täytän kuitenki koht 8 vuotta, se on kuulemma aikas paljon koirien iässä.

Mä en enää viihdy sisällä ollenkaan, mullahan on turkki joka mua lämmittää kovallakin pakkasella. Vietänki paljon aikaa terassilla makoilemalla, kun en pääse ulos niin usein kun pyydän, ihme touhua!
No, mä annan ulkona samalla mitalla, sit ku sinne asti pääsen.
Mä luen kavereiden hajukirjeitä, enää en juokse viivana paikasta toiseen, vaan etenen r..a..u..h..a..l..l..i..s..e..s..t..i.. ja tulkitsen tarkkaan jokaisen jäljen, joka mulle on jätetty ja kuittaan ne luetuksi omalla kirjeelläni.Meitä kirjeen jättäjiä on tällä seudulla paljon ja ulkoiluun meneeki helposti tunti, kun kaikki kirjeet pitää lukee ja kuitata, osa jopa kahteen kertaan.

Ennen lenkkeiltiin laumanjohtajan ehdoilla, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

"Ystävyyttä" yli lajirajojen

Laumanjohtaja on ilmeisesti sitä mieltä et oon yksinäinen, mulle on yritetty esitellä uusia ystäviä, joukkoon mahtuu kissoja ja chinchilloja.

Nuuskamuikkunen alias Pöppis



Mistä näit erilaisia eläinlajeja oikeen riittää..?

Voitteks te kuvitella!
Mun ylin ystävä lenkkikaveri, josta oon maininnu aiemmin, on hankkinu seurakseen 2 kissaa!
Mä oon yrittän sopeutua tilanteeseen kyläilemällä siin kissatalossa säännöllisesti.
Onpa ne käyny täällä munki kotona!
Sitähän mä en haukkumatta nielly, siis en mä niit syöny, jos niin luulitte :D
Tajusin pelkääväni kissoja, sen takia mä haukun.
Nehän käyttäytyy ihan erilailla kun me koirat, noi ainaki sähisi ja köyristeli sillee oudosti.

Nyt on siis tavattu monenlaista vipeltäjää, enköhän mä ajanmyötä muihinkin lajeihin totu.
Reeti vanhempana ja viisaana osaa ottaa jo lunkisti mun haukut ja jättää ne omaan arvoonsa, enkä mäkään sitten enää tutulle kaverille viitti haukkua.